🚗 Mikä riskientunnistamiskoulutus oikeastaan on?
Moni opetuslupaopettaja soittaa meille juuri tässä vaiheessa:
“Tervehdys, ollaan ajeltu opetusluvalla jo kohta vuoden verran, ja nyt pitäis vissiin suorittaa se joku pakollinen osa?”
Tämä “pakollinen osa” tarkoittaa riskientunnistamiskoulutusta eli tuttavallisemmin RTK:ta.
Koulutus kuuluu jokaiselle B-ajokorttia suorittavalle, ja sen tarkoitus on varmistaa, että kuljettaja osaa tunnistaa ja hallita liikenteen vaaratilanteita ennen ajokoetta. Mutta milloin se oikea aika osallistua koulutukseen on – ja miksi ajoituksella on väliä?
🕓 Ajoitus ratkaisee riskikoulutuksesta saatavan hyödyn!
Miksi ajoituksella on niin suuri merkitys?
Moni ajattelee, että riskientunnistamiskoulutuksen voi hoitaa pois alta milloin tahansa – mutta todellisuudessa ajoituksella on iso merkitys siihen, kuinka paljon koulutuksesta saa hyötyä.
Jos koulutuksen suorittaa heti alkuvaiheessa, oppilaalla ei vielä ole riittävästi ajokokemusta, jotta opituista asioista olisi täysi hyöty. Liukkauden hallinta, pimeäajo tai riskitilanteiden ennakointi jäävät helposti vain teorian tasolle, jos käytännön ajamista on takana vasta muutama ajokerta.
Sen sijaan, kun koulutus tehdään lähempänä ajokokeeseen valmistautumista – esimerkiksi siinä vaiheessa, kun ajotunteja on kertynyt noin 20 tuntia ja itsenäinen ajaminen alkaa sujua – oppilas pystyy hyödyntämään opetuksen täysimääräisesti.
Tämä vaihe on myös ajokokeen kannalta ratkaiseva: riskientunnistamiskoulutuksen harjoitukset tukevat kokeessa tarvittavaa tilannearviointia, ennakointia ja rauhallista päätöksentekoa. Kun oppilas on jo tottunut ajamaan itsenäisesti, koulutuksen opit nivoutuvat luontevasti osaksi omaa ajotapaa – ja se näkyy varmuutena ajokokeessa.
Lyhyesti sanottuna:
Kun riskientunnistamiskoulutuksen ajoittaa oikein, siitä tulee paljon enemmän kuin pelkkä pakollinen osa – se muuttuu tärkeäksi viimeiseksi askeleeksi kohti varmaa ajokoetta ja turvallista ajamista.
🧠 Faktaa: mitä riskientunnistamiskoulutus sisältää?
Riskientunnistamiskoulutus on neljän oppitunnin kokonaisuus, jossa harjoitellaan sekä teoriassa että käytännössä liikenteen riskitilanteiden tunnistamista ja hallintaa.
Koulutus on pakollinen kaikille uusille kuljettajille, jotka suorittavat ajokorttia ensimmäistä kertaa, myös opetusluvalla ajaville.
Kurssiin sisältyy yleensä:
-
4 tuntia teoriaopetusta (esimerkiksi liukkauden, nopeuden ja väsyneenä ajamisen vaikutuksista)
-
4 tuntia ajo-opetusta, joista osa voidaan toteuttaa simulaattorissa tai todellisissa liikennetilanteissa
Koulutuksen tavoitteena ei ole pelkästään “suorittaa vaatimus pois alta”, vaan oikeasti lisätä kuljettajan valmiuksia toimia rauhallisesti ja turvallisesti haastavissa tilanteissa – esimerkiksi pimeällä, liukkaalla tai vilkkaassa liikenteessä.
💡 Hyvä nyrkkisääntö opetuslupaopettajalle
Jos opetus on kestänyt jo useita kuukausia ja ajotunteja on kertynyt reilusti, on hyvä hetki pysähtyä miettimään:
-
Onko oppilas ajanut eri keliolosuhteissa?
-
Onko pimeänajoa kokeiltu?
-
Ovatko ajolinjat, havainnointi ja liikenteenlukutaito jo sujuvaa?
Jos vastaukset ovat “kyllä”, silloin on yleensä sopiva hetki varata riskientunnistamiskoulutus.
Tässä vaiheessa kurssista saa eniten irti, koska ajaminen alkaa jo olla hallussa ja asioita pystyy soveltamaan käytännössä.
Samalla koulutus valmistaa hyvin ajokokeeseen ja vahvistaa itseluottamusta viimeisissä harjoituksissa.
🧊 Liukkauden ja pimeän ajon harjoittelu käytännössä
Riskientunnistamiskoulutuksessa yhdistyy käytännön harjoittelu ja oppilaan oma ajokokemus.
Harjoituksissa käytetään usein simulaattoria, jossa päästään kokeilemaan tilanteita, joita olisi oikeassa liikenteessä liian vaarallista harjoitella – esimerkiksi äkillinen liukkaus, ohitustilanteet tai kuljettajan reaktioaika
Lisäksi koulutukseen kuuluu pimeän ajon osuus, joka on yksi tärkeimmistä vaiheista koko ajokorttikoulutuksessa.
Pimeäajossa oppilas näkee käytännössä, miten valaistus, nopeus ja katvealueet vaikuttavat havainnointiin ja turvalliseen ajamiseen.
📋 Mitä riskientunnistamiskoulutuksen jälkeen tapahtuu?
Kun koulutus on suoritettu, oppilas saa todistuksen riskientunnistamiskoulutuksesta, joka tallennetaan Traficomin rekisteriin.
Tämä todistus tarvitaan ennen kuin oppilas voi osallistua ajokokeeseen.
Usein opetuslupaopettajat tekevätkin niin, että kun ajot alkaa olla “paketissa” ja koe alkaa häämöttää, varataan riskientunnistamiskoulutus AjoMestasta ja sovitaan sen jälkeen ajokoe.
📍 Missä riskientunnistamiskoulutuksen voi suorittaa?
Riskientunnistamiskoulutus on mahdollista suorittaa kaikissa hyväksytyissä autokouluissa.
Jos asut Joensuun alueella, niin kauttamme saat suoritettua niin teoria, kuin ajotunnit autolla, simulaattorissa tai yhdistelmänä.
Meillä riskientunnistamiskoulutuksen ajot suoritetaan AjoMestan omalla kalustolla, joka on varusteltu opetuskäyttöön ja soveltuu hyvin harjoitteluun eri tilanteissa.
Lisäksi meiltä voi vuokrata auton ajokoetta varten, jos haluat suorittaa kokeen tutulla ja turvallisella autolla ilman ylimääräistä stressiä.
Kurssin voi ostaa helposti verkkokaupasta tai varaamalla ajan suoraan meiltä.
Miksi ajotaito ei aina riitä ajokokeen läpäisyyn?
Moni kokee ajokokeen hylkäyksen jälkeen hämmennystä — “mutta minähän osaan ajaa!”.
Totuus on, että pelkkä auton käsittelytaito ei vielä riitä, jos liikennetilanteiden ennakointi ja riskien hahmottaminen eivät ole riittävän vahvoja.
Ajokokeessa arvioidaan ennen kaikkea kuljettajan valmiutta ajaa itsenäisesti ja turvallisesti – ei sitä, kuinka pehmeästi kytkin nousee.
Tutkinnon vastaanottajat kiinnittävät erityistä huomiota siihen, miten kuljettaja huomioi muut tienkäyttäjät, tulkitsee liikennetilanteita ja pystyy säilyttämään rauhallisuuden paineen alla.
Moni yllättyy siitä, kuinka paljon ajokokeessa korostuu tilannetaju ja ennakointi.
Kokeessa ei etsitä täydellistä kuljettajaa, vaan ihmistä, joka osaa pysyä rauhallisena myös silloin, kun liikenne ei mene käsikirjoituksen mukaan.
Jos edessä on äkillinen pysähdys, jalankulkija ryntää suojatielle tai joku vaihtaa kaistaa yllättäen, tärkeintä ei ole se, ehtikö kaasua painaa oikeaan aikaan, vaan miten kuljettaja reagoi ja säilyttää hallinnan.
Kyky ennakoida erottaa kokeneen kuljettajan
Usein ajokokeen hylkäys johtuu pienistä mutta toistuvista asioista: esimerkiksi siitä, että katse jää liian lähelle, havaintoja ei tehdä riittävän aikaisin tai nopeus ei sopeudu tilanteeseen.
Tutkinnon vastaanottaja näkee heti, jos kuljettaja “vain ajaa” ilman että oikeasti lukee liikennettä.
Hyvä kuljettaja ei siis vain ohjaa autoa, vaan ajattelee jatkuvasti eteenpäin – mitä seuraavaksi tapahtuu, minne muut ovat menossa ja missä kohtaa riski voisi syntyä.
Tämä on taito, jota ei opi pelkästään ajamalla, vaan harjoittelemalla tietoista havainnointia ja riskien tunnistamista. Juuri siksi riskientunnistamiskoulutus on niin tärkeä.
Ajaminen ei ole pelkkää suoritusta – se on ajattelua
Näillä ajotunneilla keskitytään ennen kaikkea havainnointiin, ennakointiin ja päätöksentekoon liikenteessä.
Tarkoitus ei ole enää opetella auton hallintaa, vaan sitä, miten kuljettaja hahmottaa ympäristöään ja tunnistaa vaaranpaikat ennen kuin niistä ehtii tulla todellisia ongelmia.
Riskikoulutuksen ajotunneilla oppilas oppii “lukemaan liikennettä” — näkemään tilanteet muutaman sekunnin päähän eteenpäin.
Missä kohtaa joku saattaa lähteä ohittamaan?
Mihin suuntaan jalankulkija aikoo liikkua?
Milloin on parempi hidastaa jo hyvissä ajoin, vaikka tilanne näyttää vielä normaalilta?
Tämän tyyppinen ajattelu on juuri se ero tavallisen ajamisen ja turvallisen ajamisen välillä.
Kokeneet kuljettajat eivät ole välttämättä nopeampia reagoimaan, vaan he tarvitsevat vähemmän reaktioita, koska he ennakoivat asiat ennen kuin ne tapahtuvat.
Riskientunnistamiskoulutus auttaa oppilasta kehittämään tätä samaa taitoa.
Ajotunneilla käydään läpi erilaisia liikennetilanteita, joissa painotetaan katseen käyttöä, tilannenopeutta ja havainnoinnin järjestelmällisyyttä.
Opettajan palaute ja keskustelu jokaisen tilanteen jälkeen auttavat oivaltamaan, miksi jokin tilanne meni hyvin ja mitä olisi voinut tehdä toisin.
Moni sanoo koulutuksen jälkeen, että “nyt vasta ymmärrän, mitä tarkoitetaan liikenteen kokonaisuuden hahmottamisella”.
Se on hetki, jolloin ajamisesta tulee oikeasti itsenäistä – ei enää mekaanista suoritusta, vaan tietoista ja rauhallista toimintaa muuttuvissa tilanteissa.