loader image
Ajojännitys

Ajojännitys ja sen voittaminen – käytännön keinot

Ajojännitys näkyy ajotunneilla monella eri tavalla. Yksi jännittää ensimmäistä kertaa liikenteeseen lähtemistä, toinen moottoritielle liittymistä ja kolmas ajaa muuten hyvin, mutta ajokoe saa tekemisen sekaisin. Tässä kerron, mitä jännitys tekee ajamiselle ja miten sitä harjoitellaan.

Mitä jännitys tekee ajamiselle

Liikenneopettajana minua kiinnostaa jännityksessä ennen kaikkea se, mitä se tekee ajamiselle. Sen näkee autosta käsin melko selvästi, ja se on myös se puoli, johon voidaan tarttua harjoittelussa.

Neljä asiaa toistuu:

  • Katse jää lähelle. Jännittävässä tilanteessa katse laskeutuu auton keulan eteen. Silloin kaikki tulee eteen yllättäen, koska tieto tilanteesta saapuu myöhässä.
  • Päätökset myöhästyvät. Liittymä tai kaistanvaihto huomataan ajoissa, mutta päätös tehdään vasta viime hetkellä. Se näkyy ulospäin nykivänä ajona, vaikka taito olisi kunnossa.
  • Liikkeet jäykistyvät. Ote kiristyy, hartiat nousevat ja ohjausliikkeistä tulee isompia kuin tilanne vaatii.
  • Tiettyä tilannetta aletaan vältellä. Reitti valitaan niin, ettei se ruuhkainen risteys osu kohdalle. Tämä on näistä neljästä se, joka pitkittää asiaa eniten.

Jännitystä itsessään ei ole tarpeen kitkeä pois. Ajamisesta tulee sujuvampaa, kun nuo neljä asiaa saadaan kuntoon – ja yleensä jännitys laskee samalla, kun tilanteesta tulee tuttu.

Se tilanne jota vältät, on se jota kannattaa harjoitella

Yleisin virhe on odottaa, että jännitys menee ohi itsestään, ja lähteä liikenteeseen vasta sitten. Käytännössä se menee toisin päin: jännitys laskee sitä mukaa, kun tilanteesta tulee tuttu.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi ajaa suoraan siihen mikä eniten pelottaa. Toimivampi tapa on tehdä jännittävästä tilanteesta ensin helpompi ja lisätä vaikeutta vasta sitten.

Otetaan esimerkiksi moottoritielle liittyminen, joka on ehkä yleisin yksittäinen jännityksen kohde. Sitä ei kannata harjoitella ensimmäisen kerran perjantai-iltapäivänä. Ensimmäinen kerta ajetaan hiljaiseen aikaan, tutulla liittymällä, valoisassa. Kun sama liittymä on ajettu viisi kertaa eikä siinä ole enää mitään ihmeellistä, ajetaan sama ruuhkaisempaan aikaan. Sen jälkeen vieras liittymä.

Tämä on koko idea lyhyesti: yksi tilanne kerrallaan, helpoimmasta muodostaan, niin monta kertaa että siitä tulee tylsä. Vasta sitten lisätään yksi vaikeuttava tekijä.

Näin pilkon jännittävän tilanteen ajotunnilla

1

Valitaan yksi tilanne

Ei ”ajaminen jännittää”, vaan ”kaistanvaihto vasemmalle jännittää”. Rajattua asiaa voi harjoitella. Kokonaisuutta ei.

2

Katsotaan mitä siinä pitää nähdä ja päättää

Käydään läpi puhumalla, ennen kuin ajetaan: mihin katsotaan, missä järjestyksessä ja mistä päätös syntyy. Moni jännittää tilannetta, jonka kulkua ei ole koskaan kerrottu ääneen.

3

Ajetaan se helpoimmassa muodossaan

Rauhallinen aika, tuttu paikka, ei kiirettä. Tavoite ei ole selvitä vaikeasta tilanteesta vaan saada onnistunut toisto.

4

Toistetaan kunnes se on tylsä

Sama tilanne uudestaan saman tunnin aikana. Toinen kerta on jo helpompi kuin ensimmäinen ja neljäs kerta on yleensä tylsä. Se tylsyys on tavoite.

5

Lisätään yksi muuttuja kerrallaan

Enemmän liikennettä tai pimeä tai vieras paikka – yksi näistä, ei kaikkia yhtä aikaa. Jos tilanne menee sekaisin, palataan yksi askel taaksepäin.

Mitä teen autossa, kun oppilas jännittää

Nämä ovat asioita, joita voi pyytää myös opettajalta tai opetusluvalla opettavalta vanhemmalta.

Kerron etukäteen mitä tapahtuu. Ennen liittymää sanon, mitä tehdään ja missä kohtaa. Yllätyksettömyys vie jännityksestä ison osan pois.

Annan yhden tehtävän kerrallaan. Jos oppilas jännittää, useampi ohje peräkkäin ei mene perille. Yksi asia, sitten seuraava.

En kommentoi kesken tilanteen. Risteyksen keskellä annettu palaute vie huomion pois siitä mitä on tekemässä. Palaute tulee pysähdyksissä tai suoralla.

Sanon ääneen mikä meni oikein. Ei kehumisen vuoksi vaan siksi, että jännittävän suorituksen jälkeen ihminen muistaa niistä kymmenestä asiasta yleensä sen yhden joka meni pieleen.

Ennen ajoa

Kaksi käytännön asiaa auttaa useimpia.

Ensimmäinen: rauhoita hengitys ennen kuin käännät virran. Pitkä uloshengitys, muutama kerta. Tämä ei ole taikatemppu, mutta se ei vie kuin puoli minuuttia ja se laskee vireystilan sellaiseksi, että ohjeet menevät perille.

Toinen: tiedä reitti etukäteen. Jos joudut samaan aikaan jännittämään ajamista ja miettimään perille löytämistä, kuorma on turhaan kaksinkertainen. Katso reitti valmiiksi tai sovi opettajan kanssa, mihin ajetaan.

Jos jännitys estää ajamisen kokonaan

Osalla jännitys on niin voimakasta, ettei rattiin pääse lainkaan. Silloin lähdetään pienemmästä kuin ensimmäisestä ajotunnista: auto seisoo paikallaan pihassa, käydään läpi hallintalaitteet ja ajetaan ensimmäisellä kerralla ehkä sata metriä. Se ei ole takapakkia vaan oikea aloituskohta.

Jos jännitys vie tilaa muualtakin elämästä kuin ajamisesta, siitä kannattaa puhua terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Se ei ole minun alaani enkä ala arvailla – mutta se on syytä sanoa ääneen, koska ajotunneilla sitä ei ratkaista.

Paluu ratin taakse tauon jälkeen

Kortti taskussa mutta ajamisesta vuosia aikaa – tämä on tavallisempi tilanne kuin moni luulee, ja meillä käy siitä syystä säännöllisesti ajotunneilla aikuisia.

Tuntuma palaa yleensä nopeasti, mutta ensimmäinen kerta kannattaa ajaa jonkun kanssa. Kaksi ensimmäistä tuntia menee siihen, että auton hallinta palautuu, ja loppu on samaa työtä kuin edellä: valitaan ne tilanteet jotka arveluttavat ja ajetaan ne läpi rauhallisessa muodossa.

Usein kysytyt kysymykset

Kertooko ajojännitys, ettei minusta ole kuljettajaksi?
Ei kerro. Jännitys kertoo, että tilanne on sinulle tärkeä. Se mikä ratkaisee, on se saatko harjoiteltua jännittävät tilanteet läpi – ja se onnistuu käytännössä kaikilta, kun tilanteet otetaan yksi kerrallaan.
Kannattaako vain pakottaa itsensä ajamaan paljon kerralla?
Ei kannata. Iso hyppy vaikeaan tilanteeseen tuottaa yleensä huonon toiston, ja huono toisto vahvistaa juuri sitä mitä yritetään purkaa. Lyhyet ja onnistuvat ajokerrat toimivat paremmin kuin yksi rankka rutistus.
Voiko opettajan kanssa harjoitella juuri sitä tilannetta joka jännittää?
Kyllä, ja se on ajotunnin järkevin käyttötapa. Kerro tunnin alussa, mikä jännittää, niin tunti käytetään siihen. Se on eri asia kuin ajella yleisesti ympäriinsä ja toivoa että se tilanne osuu kohdalle.
Entä jos jännitys iskee vasta ajokokeessa?
Silloin harjoitellaan koetilannetta, ei ajamista. Ajetaan tutkintoreittien tyylisiä ajoja niin, että opettaja on hiljaa ja ohjeet tulevat samalla tavalla kuin kokeessa. Se tuntuu epämukavalta ja juuri siksi se toimii. Jos koe on jo mennyt kerran pieleen, käyn hylätyn ajokokeen jälkeiset askeleet läpi erikseen.

Näe miltä jännitys oikeasti tuntuu

Nollasta korttiin -sarjassa Vivi arvioi jännityksensä joka vaiheessa: 2/10 simulaattorissa, 7/10 ennen ensimmäistä ajotuntia. Ajokoepäivänä hän kertoo miltä se lopulta tuntui. Ensimmäinen osio on ilmainen.

Katso Nollasta korttiin →

Lue myös
Teoriakoe jännittää? Näin rauhoitut ja pääset läpi
Teoriakokeessa jännitys näkyy eri tavalla kuin ratissa – yleensä kiirehtimisenä.

Lue myös: mitä tehdä kun ajaminen ei suju ja mikä autokoulussa jännittää.

Liikenneopettaja ja autokouluyrittäjä Joensuusta. Kokemusta kuljettajaopetuksesta 15 vuotta.

0
0
Sinun ostoskori
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
Secure Checkout
Fast Shipping
Easy Returns