Ajamaan oppiminen ei etene tasaisella viivalla. Se etenee portaittain: välillä tapahtuu paljon ja välillä ei tunnu tapahtuvan mitään. Tasannevaihe ei tarkoita, että olisit huono kuljettaja – se tarkoittaa, että aivot järjestelevät jo opittua.
Tuntimäärien vertailu kaverin kanssa on hyödytöntä, koska lähtötilanteet ja tavoitteet ovat erilaiset. Kun oma strategia on selkeä ja tekeminen toistuu samalla tavalla, taito rakentuu – omaan tahtiin. 🚗
Ajotunti Joensuun keskustassa. Oppilas ajaa liikennevaloihin, pysähtyy hienosti, lähtee liikkeelle sulavasti. Kaikki menee juuri niin kuin pitääkin.
Ja sitten hän sanoo: ”Anteeksi, mä olen ihan surkea.”
Tämä toistuu joka ainoa syksy. Nuori tekee asiat oikein mutta on jo päättänyt, että ei osaa. Yleensä syy löytyy nopeasti kysymällä: kaveri sai kortin kahdellakymmenellä tunnilla ja itsellä on menossa kahdeskymmenesviides.
Sitä lukua kannattaa katsoa hetki tarkemmin, koska se ei kerro siitä mitä sen luullaan kertovan.
Miksi oppiminen ei etene tasaisesti
Uuden taidon oppiminen näyttää harvoin nousevalta suoralta. Se näyttää portailta. Muutaman tunnin ajan tuntuu, että kaikki loksahtaa paikoilleen. Sitten tulee jakso jossa mikään ei tunnu kehittyvän – ja se jakso tuntuu pahalta juuri siksi, että edellinen sujui niin hyvin.
Tätä kutsutaan tasannevaiheeksi. 🧠 Se ei ole merkki siitä, että oppiminen olisi pysähtynyt. Se on merkki siitä, että aivot käsittelevät ja automatisoivat sitä mitä on jo opittu.
Käytännössä tämä näkyy autossa niin, että oppilas hallitsee yksittäiset asiat mutta ei vielä osaa tehdä niitä yhtä aikaa. Vaihteet sujuvat kun keskittyy vaihteisiin. Peilit tulevat katsottua kun keskittyy peileihin. Molemmat samaan aikaan – siinä se hetkeksi takkuaa.
Se ei ole taantumista. Se on vaihe jossa kuormaa on enemmän kuin kapasiteettia, ja kapasiteetti kasvaa vain toistamalla. Jos ajaminen ei tunnu sujuvan juuri nyt, kyse on useimmiten juuri tästä.
Erilaiset oppijat – mitä se käytännössä tarkoittaa autossa
Puhun oppimistyyleistä varovasti, koska kukaan ei ole vain yhtä tyyppiä. Mutta painotuseroja on ja ne näkyvät ohjaamossa selvästi.
Visuaalis-verbaalinen oppija hyötyy kirjoitetusta tiedosta. Hänelle kannattaa antaa asia luettavaksi ennen tuntia.
Visuaalis-nonverbaalinen oppija tarvitsee kuvan. Risteyksen ajolinja kannattaa piirtää paperille, ei selittää sanoilla.
Auditiivis-verbaalinen oppija oppii kuuntelemalla. Hänen kanssaan puhutaan enemmän ja ohjeet annetaan ääneen etukäteen.
Kinesteettis-taktiilinen oppija oppii tekemällä. Selittäminen ei auta juuri lainkaan ennen kuin asia on kokeiltu itse.
💡 Sama ohje voi siis olla toiselle täysin selvä ja toiselle täysin hyödytön. Se ei kerro oppilaan tasosta mitään. Se kertoo siitä, että ohje pitää antaa toisella tavalla.
Käytännön esimerkki: kytkimen ja vaihteiston opettelussa toinen tarvitsee selityksen siitä mitä kytkinlevyt tekevät. Toiselle se on täysin turhaa tietoa – hän tarvitsee vain tarpeeksi monta lähtöä ja jalka löytää kohdan itsestään.
Ikä vaikuttaa – mutta ei siihen suuntaan mitä luullaan
17-vuotias ja aikuisiällä kortin suorittava oppivat eri tavalla. Tämän huomaa jokainen opettaja.
Nuorella tekninen ajaminen tulee usein nopeasti. Auton käsittely, kytkin ja vaihteet loksahtavat muutamassa tunnissa. Sen sijaan liikennetilanteiden ennakointi ja riskien tunnistaminen vaativat enemmän aikaa, koska niihin tarvitaan kokemusta jota ei vielä ole.
Aikuisella menee usein toisin päin. Liikenteen logiikka on tuttua matkustajana ja jalankulkijana kertyneestä kokemuksesta, mutta oma auton käsittely vaatii enemmän toistoja. Aikuinen myös jännittää usein enemmän, koska hän tiedostaa virheiden merkityksen tarkemmin.
⚠️ Kumpikaan ei ole ”nopeampi oppija”. He ovat nopeita eri asioissa. Kokonaisaika tasoittuu yllättävän usein.
Miksi kaverin tuntimäärän vertailu on hyödytöntä
Tämä on se kohta jossa moni ihan turhaan lannistuu.
Tuntimäärä on lopputulos, ei arvosana. Siihen vaikuttavat asiat joita kukaan ei näe kaverin luvusta: onko kotona ollut mahdollisuus harjoitella, ajetaanko keskustassa vai maaseudulla, onko taustalla mopokorttia tai traktorikokemusta, kuinka paljon oppilas jännittää ja kuinka korkealle hän itse asettaa riman.
Ja mikä olennaisinta: et tiedä millainen kuljettaja kaverista tuli. Tiedät vain kuinka monta tuntia hän ajoi.
Olen nähnyt oppilaita jotka pääsivät tutkinnosta läpi nopeasti ja soittivat puolen vuoden päästä kysyäkseen lisätunteja, koska moottoritie tuntui edelleen pelottavalta. Ja oppilaita jotka tarvitsivat reilusti keskimääräistä enemmän tunteja ja ajavat nyt varmimmin koko porukasta.
Jos tuntimäärä mietityttää konkreettisesti, kannattaa lukea erikseen montako ajotuntia ennen ajokoetta tarvitaan. Lyhyt vastaus: niin monta kuin sinä tarvitset. Sama koskee lisätunteja ennen koetta – siitä on oma juttunsa: tarvitsetko lisäajotunteja ennen ajokoetta.
Mitä tehdä kun tuntuu ettei kehity
Ensimmäinen asia: kerro se opettajalle. ✅ Se ei ole valittamista vaan hyödyllistä tietoa. Opettaja ei näe pään sisään ja moni ahdistuu tunnilla aivan hiljaa.
Toinen asia: vaihda mittaria. Jos mittarina on ”sujuiko koko tunti hyvin”, tulos on melkein aina huono, koska tunnilla harjoitellaan aina jotain jota ei vielä osata. Ota mittariksi yksi asia kerrallaan – tänään risteyksiin saapuminen, ensi kerralla peruutus.
Kolmas asia: katso taaksepäin, älä sivulle. Muistele ensimmäistä ajotuntia. Silloin pelkkä liikkeellelähtö vaati koko keskittymisen. Nyt teet sen ajattelematta. Se on kehitystä, se on vain muuttunut näkymättömäksi koska siitä on tullut automaattista.
Neljäs asia: jos syy on jännitys eikä taito, sitä kannattaa käsitellä omana asianaan. Kirjoitin siitä erikseen artikkelissa ajojännitys. Jännittyneenä oppiminen on hitaampaa ihan mekaanisesti, koska työmuisti on täynnä muuta.
Miten harjoitella tuntien välissä
Tuntien väli on hukattua aikaa yllättävän usein. Sitä voi käyttää ilman autoakin.
Käy tunti läpi jälkikäteen. Kirjoita muistiin heti tunnin jälkeen kaksi asiaa jotka sujuivat ja yksi joka ei. Tämä on nopein tapa muuttaa epämääräinen ”meni huonosti” konkreettiseksi tavoitteeksi.
Havainnoi matkustajana. Kun istut kyydissä, katso liikennettä kuljettajan silmin. Missä kohtaa hän hiljentää? Mistä hän katsoo ennen kaistanvaihtoa? Tämä kehittää ennakointia ilmaiseksi.
Käytä ajosimulaattoria toistoihin. Simulaattorissa voi tehdä saman risteyksen kymmenen kertaa peräkkäin ilman että kukaan tööttää takana. Se on erityisen hyödyllistä juuri silloin kun jokin yksittäinen asia takkuaa.
Kertaa mielessä. Käy liikkeellelähtö läpi ajatuksissa: kytkin pohjaan, vaihde ykköselle, peilit, vilkku, katse. Tämä kuulostaa oudolta mutta toimii, koska muistijälki vahvistuu myös ilman fyysistä suoritusta.
Strategia on se joka ratkaisee
Palataan siihen mistä aloitin. Tärkein havaintoni viidentoista vuoden ajalta on tämä:
Asia tehdään monta kertaa samalla tavalla, jolloin lopulta huomaa onko strategia oikeasti toimiva itselle vai ei.
Jos tekee joka kerta vähän eri tavalla, ei opi mitään eikä myöskään huomaa mikä olisi ollut toimiva tapa. Rakenteeton oppiminen jättää aina jotain oppimatta – ja se puuttuva pala tulee vastaan yleensä juuri silloin kun sitä vähiten kaipaa.
Siksi selkeä toimintasuunnitelma kannattaa. Edetään helpoimmasta vaikeimpaan, yksi asia kerrallaan, ja jokaiselle tunnille asetetaan tavoite ennen kuin auto lähtee liikkeelle. Meillä tätä tukee AjoWeppi-sovellus, josta oppilas näkee oman etenemisensä ja tunnin tavoitteen etukäteen.
Kun tavoite on tiedossa etukäteen, tunnista tulee harjoitus eikä koe. Se muuttaa yllättävän paljon.
Älä kysy itseltäsi tunnin jälkeen ”olinko hyvä”. Kysy: ”mitä osaan nyt paremmin kuin viime kerralla?”
Ensimmäiseen kysymykseen ei ole olemassa hyvää vastausta kesken opettelun. Toiseen on aina.
Ja jos et keksi vastausta, kysy opettajalta. Minä näen kehityksen tunneilta selvästi, vaikka oppilas itse ei sitä huomaisi. Yleensä juuri se joka epäilee itseään eniten on se joka on kehittynyt eniten – koska hän myös miettii ajamista eniten.
Näe se etukäteen
Nollasta korttiin on kuvattu ajokorttisarja: Vivi ei ollut koskaan ajanut autoa. Jokainen ajotunti kuvattiin ensimmäisestä liikkeellelähdöstä ajokoepäivään. Ensimmäinen osio on ilmainen.
Usein kysytyt kysymykset
Onko normaalia tarvita enemmän ajotunteja kuin kaverit?
On, ja se on täysin normaalia. Tuntimäärä riippuu lähtötilanteesta, harjoittelumahdollisuuksista ja jännityksestä. Se ei ennusta millainen kuljettaja sinusta tulee.
Miksi osaan asian yhdellä tunnilla ja seuraavalla en?
Tämä on tavallisin kysymys jonka saan. Taito ei ole vielä automatisoitunut, joten se katoaa kun keskittyminen menee muualle. Muutama toisto lisää ja se pysyy.
Kannattaako ajotunteja ottaa tiheästi vai harvakseltaan?
Alkuvaiheessa tiheämmin, koska perusasiat pitää saada selkäytimeen. Myöhemmin väliin voi jättää enemmän aikaa kertaamiselle ja havainnoinnille.
Voiko ajamaan oppimisen kanssa olla oikeasti liian hidas?
Ei käytännössä. Tuhannesta oppilaasta ehkä yksi jättää kortin kesken siksi, että kokee ettei onnistu. Selvästi useammin kesken jääminen johtuu rahasta, ei taidosta. Olen kohdannut paljon oppilaita jotka tarvitsivat enemmän aikaa — se on aivan eri asia kuin ettei oppisi.
Auttaako simulaattori vai onko se vain lisäkulu?
Simulaattori on hyvä toistoihin ja tilanteisiin joita on hankala harjoitella liikenteessä. Se ei korvaa oikeaa ajamista mutta nopeuttaa yksittäisten asioiden opettelua.
Mitä teen jos jännitän niin paljon etten opi mitään?
Kerro siitä opettajalle heti. Jännitystä voi käsitellä opetuksen keinoin: rauhallisempi reitti, lyhyemmät tunnit, selkeämmät ennakko-ohjeet.
Loppuuko oppiminen kun saan kortin?
Ei. Ensimmäiset itsenäiset vuodet ovat oppimisen kannalta tärkeimmät. Ajotaidon kehittäminen ja ylläpito jatkuu koko ajouran ajan.
Yhteenveto
Ajamaan oppiminen etenee portaittain eikä tasaisesti. Tasannevaiheet kuuluvat asiaan eivätkä kerro huonoudesta.
Oppimistavat eroavat, ja sama ohje voi olla toiselle selkeä ja toiselle hyödytön. Kaverin tuntimäärä ei kerro sinusta mitään, koska et tiedä hänen lähtötilannettaan etkä lopputulostaan.
Se mikä ratkaisee on toistuva tapa tehdä asiat ja selkeä tavoite jokaiselle tunnille. Loput on aikaa – ja aikaa saa käyttää sen verran kuin tarvitsee.
Jos olet vasta suunnittelemassa kortin aloittamista, kannattaa lukea myös kokoava opas autokouluun valmistautumisesta.
Aloita omaan tahtiisi
Autokoulu AjoMesta Nuutinen Joensuussa. Opetamme ajamaan sen tahtiin kuin sinä opit – emme sen tahtiin kuin joku muu oppi.
🚗 Katso ajokorttipaketit | 📞 Ota yhteyttä
Liikenneopettaja ja autokouluyrittäjä Joensuusta. Kokemusta kuljettajaopetuksesta 15 vuotta.
Päivitetty 14.8.2026. Kirjoittaja Henri Nuutinen, liikenneopettaja ja Autokoulu AjoMesta Nuutisen yrittäjä. 15 vuoden kokemus kuljettajaopetuksesta Joensuun seudulla.
